Kiellettyä ja kliseistä 1: Kuva

Kello 01:26

Tässä minä nyt istun, olohuoneen upottavalla nahkaverhoiltulla sohvalla. Hyllyllä loistava valaisin luo valoa ruutupaperille, jolle minä aion raapustaa ajatukseni. Mustanpuhuvasta kaiutinparista korviini kulkeutuu 90-luvun nuorisokulttuuri täydessä kukassaan (terälehdet ovat mädäntyneet, siemenet ruosteisia rautakuulia), kun maailmankuulu rock-yhtye vaipuu NIRVANAAN ja haistattaa paskat koko yhteiskunnalle riitasoinnuillaan. Tässä minä nyt istun, lasken kynän paperille ja kirjoitan:

Altistan itseni aistiharhoille,
kulautan kurkusta alas sitä kiellettyä ja kliseistä.
Eiköhän aloiteta lapsellinen huolettomuus?

[kuoro vastaa: Aamen]

Matka alkaa:
Pyörällä kohti keskipistettä.
Lukko NAPSahtaa, matka jatkuu jalan.
Kuljen ihmisjoukossa, määränpää on vakio.
Pysähdyn täyttämään itseni roskalla ennen illan koitosta.
Vitsit: Kill You Party
Vittuilu: Sataa *rops rops rops* HELVETTIÄKÖS ROPISET
                  (tämä sade olisi pelastanut 368 nyt nestehukkaan kuollutta...)
Suunnistamme kohti alamaailman vuotuista ryyppyjuhlaa,
matka on pitkä (3.8km pyhiinvaellus Kilju-joelle).


Saapuminen kohteeseen (”toivottavasti nautitte matkastanne, tervetuloa uudestaan”):
Megafoni ohjaa meitä siirtymään lähemmäs,
saavumme rikospaikalle.
Herää mielikuva nuorison manifestista (THIS IS THE YOUTH SPEAKING).
Nuoret aikuiset tyylikkäästi pukeutuneina,
minun tekee mieli hymyillä silkasta kunnioituksesta.
Miksi? Älä kysy. (This equation has no real solutions).
Aine esiintyy useissa väreissä ja säiliöissä.
Tonkka nousee huulille, aine syöksyy sisään.
Irvistys, hymähdys x 1000.
Siinä se. Siinä se, mitä kuva(iltavi)ssa on.

Kello 02:23

Tässä minä nyt istun. Puuppo has gone offline.