Viisi minuuttia,
sormet näppäimistöllä liukuvat,
suoltaen ajatuksia suoraan alitajunnastani,
nytkin, parast'aikaa
Ihmettelen, kuinka se, mikä miellytti toissapäivänä, ei miellyttänyt enää eilen,
ja se, mikä miellytti eilen, ei miellytä enää tänään.
Musiikki kuulostaa liian tasapaksulta, tämä alkaa pelottaa. Osaanko enää nauttia tästä? Olenko muutoksen tarpeessa? Vai onko "se loppu nyt"?
** VALITUS ALKAA**
Mielessäni ei oikeasti pyöri yhtään mitään. Siis mitään syvällistä, ja syvällistä minä kaipaisin. Tästä mitään tule. Ärsyttää, tällaista pinnallista paskaa runosuoneni on viime aikoina kehitellyt, vailla mitään ideaa....diagnoosiksi voisi kai englantilainen mainita writer's blockin, siltä juuri tämä tuntuu. Blogia tulisi säännöllisesti ruokkia päivityksillä, mutta minkäs teet, jos tekstini saavat lukijan, myös minut, vain raivostumaan?
Tuntuu niin turhalta tämä raapustelu tällä hetkellä, mitä minä tästä hyödyn? Hyvä sieltä on sinunkin sanoa, että "alappa suunnitella tekstiä joka käsittelee ilmastointiputkiviidakkoa ja trumpettia! NIIN. Kuulit oikein. Onhan niissä tosiaan jonkinlainen putki molemmissa, ellen aivan väärin muista trumpetin ulkomuotoa. Siihen se sitten jääkin.
Hävettää tällainen.
** VALITUS LOPPUU**
No comments:
Post a Comment