Sunday, February 20, 2011

Uudenlaista oppositiota

Valtikan haltija vuoren huipulta:
Kuuntele, ja omaksu.
Äänessäni kaikuu toden sanoma.
Käteni puristuksessa laki ja järjestys.
Kuule nyt,
äläkä ikinä luule toisin.
Olen laki, oppikirja ja etikettiopas,
tuomari, brosyyri ja Ylen uutiset.

Revolutionisti vuoren kupeesta: 
Kuulen kyllä,
usko en.
Valtikka kädessäsi ontto sisältä,
äänesi kaikuu tyhjille seinämille.
Näethän, lapasen pingotan
pääni suojaksi ja
pipolla peitän käteni.
Sanotaan, lausetta ilman
mielipidettä ei ole.
Kerrotaan, kritiikki
on aina aiheellista.

Tuntematon ääni kallion alta: 
Lopulta,
kaksi tapausta,
sama rikos.
Lopulta,
ehkä olemmekin
orjia kritiikin.
Lopulta,
ehk’emme tiedä
kuvittelemme vain.

4 comments:

  1. Kiehtovaa !
    Luin lukuisia kertoja putkeen, joka kerralla iski lujempaa palleaan.
    Kiehtovaa !

    ReplyDelete
  2. Mukava kuulla! Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan itsekin olen tyytyväinen tekstiini :)

    ReplyDelete
  3. Mielenkiintoinen runo ja soljui hienosti eteenpäin! Varsinkin loppu on aivan mahtava! :)

    ReplyDelete
  4. Hienoa kuulla, että tykkäsit :) Kiitoksia palautteesta.

    ReplyDelete