Metsän kehdosta avautuu aurinkoinen pelto jonka
uumenissa päiviänsä viettävät huulet virneessä
ihmiset, jotka hymyilevät heti herättyään
eivätkä tyydy nauttimaan vain päivästä kerrallaan
sillä kuolema vie monesti vain ohikiitävän silmänräpäyksen.
Säteilevät valosta, sisäinen hehkulamppu
lämmittää kylminäkin öinä.
Hyppivät ilosta, niin kerrotaan.
--
Jostain syystä tuo pelto ei
nykyään nauti suurta huomiota.
Asukkaat tulivat, sitten menivät ja
peltoa ei erota kaatopaikasta.
No comments:
Post a Comment